Lähetä artikkeli  :  Kalenteri  :  Laajennettu haku  :  Sivuston tilastot  :  Hakemisto  :  Foorumi  :  Linkit  :  Äänestykset  :  Käyttäjätiedot  
    uskojarukous.net Klassisen kristinuskon puolesta    
 Tervetuloa sivustolle uskojarukous.net
 tiistai, 09 helmikuu 2010 @ 01:06

Onko kaste pelkkää juridiikkaa?

 Lähetä artikkeli sähköpostitse ystävälle Näytä tulostettava versio 
Usko ja oppiToimiessaan Uuraisten seurakunnassa vuonna 2006 rovasti Markku Suokonautio toimitti kastetilaisuuksia soveltaen vapaasti kirkon kastekaavaa. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen sijasta lapset kastettiin – feministiteologian suosiman inklusiivisen kielen mukaisesti – Luojan, Lunastajan ja Pyhittäjän nimeen. Lapuan tuomiokapituli käsitteli asiaa ja pitkässä teologisessa selvityksessään piti Suokonaution kastetapaa virheellisenä, mutta "rakkauden tähden" päätti kuitenkin hyväksyä kasteet. Koska tuomiokapitulilla ei nähdäkseni – edes rakkauden tähden – ole annettu oikeutta yli Kristuksen käskyn päättää kasteen pätevyydestä, tahdoin lähteä selvittämään asiaa lasten oikeusturvaa ajatellen. 3.3.2008 lähetin sähköpostia Lapuan tuomiokapitulille, jossa pyysin tuomiokapitulia selvittämään ketkä ovat ne lapset, jotka on kastettu kyseenalaista muotoa käyttäen. Lapuan tuomiokapitulista kehotettiin kääntymään Kuopion tuomiokapituliin, jonne lähetin marraskuun 4. päivänä 2008 seuraavan sähköpostiviestin:
 
Lue lisää (1.195 sanaa) Lähetä kommentti
Kommentteja (16)

Synti, media, 60-luku ja nykyaika

 Lähetä artikkeli sähköpostitse ystävälle Näytä tulostettava versio 
VastapääkirjoituksetOnko kirkko tekopyhä ja uskonnollisesti ahdasmielinen? Toitottaako se jatkuvasti, kuinka syntisiä kaikki ovat?

Kun lukee tulkintoja kirkollisesta todellisuudesta kirkollisesta lehdistöstä, tulee toistuvasti vaikutelma, että kirkon ongelmana ovat tekopyhyys, uskonnollinen ahdasmielisyys ja syntiin keskittyminen. Lehtijuttujen esiymmärryksenä on syvä kokemus siitä, että etenkin liiallinen ja yksilöä alistava syntipuhe olisi kirkon yksi perusongelma. Syntipuhetta pitäisi vähentää, ihmisten välistä rakkautta ja armollisuutta korostaa ja ennen kaikkea toteuttaa.


Ainakin 60-luvulla syntyneen ja melkein kirkon ulkopuolella kasvaneen kokemus on ihan päinvastainen. Syntipuhetta nimenomaan kartetaan. Olen tullut pohtineeksi asiaa useinkin sillä oletuksella, että lapsuuden ja nuoruuden positioni ei ole poikkeuksellinen vaan poikkeuksellista on elämä aktiivikristillisyyden sisäpuolella. Voin siis toki kuvitella, että joissain koko kirkon ja kansalaisten omakohtaisen uskontokokemuksen kannalta marginaalisissa liikkeissä on voinut olla parina viime vuosikymmenenäkin paljonkin yksilöä alistavaa syntipuhetta (ts. huonoa syntiteologiaa).  Mutta mikä voisi selittää sen, että kirkollisesta mediasta voi jatkuvasti saada sen kuvan, että synnin korostaminen olisi nykyisin paheksuttavan yleistä koko kirkossa?

Uskojarukous.net julkaisee nimimerkki Kirkonrotan  kirjoituksen aiheesta.
 
Lue lisää (539 sanaa) Lähetä kommentti
Kommentteja (6)

Kastettujen pappeutta vai jokamiehen saarnaoikeus?

 Lähetä artikkeli sähköpostitse ystävälle Näytä tulostettava versio 
Usko ja oppiTermi "yleinen pappeus" on vakiintunut kristilliseen kielenkäyttöön, vaikka se on kirkon historiassa suhteellisen uusi sanontatapa. Martti Luther pyrki - tai joutui! - formuloimaan selkeästi miten tämä pappeus tulisi ymmärtää, mutta myös mikä sen suhde pastorinvirkaan on. Onko myöhäisempi luterilaisuus ja herätyskristillisyys ymmärtänyt Lutherin oikein?
 
Lue lisää (2.790 sanaa) Lähetä kommentti
Kommentteja (6)

Hengellinen ekumeenisuus - ekumeeninen spiritualiteetti

 Lähetä artikkeli sähköpostitse ystävälle Näytä tulostettava versio 
Rukous ja uskonelämäVatikaanin toinen kirkolliskokous vuosina 1962-65 loi Eurooppaan uuden, toiveikkaan ekumeenisen ilmapiirin. Sen keskellä Luterilainen maailmanliitto perusti Strasbourgin ekumeenisen instituutin.
Ekumeeninen liike on vuosituhannen vaihduttua uusien haasteiden edessä. Kun perinteisesti on ollut mahdollista väittää ”opin erottavan ja palvelun yhdistävän”, ovat eettiset kysymykset nousseet kirkkoja erottaviksi ja kirkkokuntia hajottavaksi. Mutta jos oppi ja käytäntö erottavat, onko niin, että spiritualiteetista on niiden sijaan tullut kirkkoja yhdistävä tekijä? Mikä on hengellisen ekumeenisuuden ja ekumeenisen spiritualiteetin anti tämän vuosituhannen kirkolle? Mitä annettavaa katolisella, ortodoksisella ja luterilaisella spiritualiteetilla on toisilleen ja ekumeeniselle liikkeelle? Tutustu ekumenisen liikkeen nykytilaan ja suurten kirkkojen spiritualiteettiin lukemalla sivuston matkaraportti Strasbourgin ekumeenisen instituutin kesäseminaarista.

 
Lue lisää (4.987 sanaa) Lähetä kommentti
Kommentteja (2)

Kaste ja uudestisyntyminen Jumalan ja ihmisen näkökulmasta

 Lähetä artikkeli sähköpostitse ystävälle Näytä tulostettava versio 
Usko ja oppiOlaus Svebiliuksen, Uppsalan arkkipiispan kirjoittama ja vuonna 1745 suomennettu Lutherin Vähän katekismuksen selitys alkaa kysymyksellä: ”Oletko kristitty?” Jos vastaus on myönteinen, kuuluu seuraava kysymys: ”Mistä syystä sinua sanotaan kristityksi?” Vastauksena on seuraava selitys: ”Siksi, että minut on kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja olen kasteessa pukenut ylleni Kristuksen. Uskon ja tunnustan hänet Vapahtajakseni ja pelastajakseni.” Perusteluiksi viitataan Galatalaiskirjeen kolmannen luvun jakeeseen 27: ”Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne.”

Mutta entä uskoontulo aikuisena, tuhlaajapojan uusi elämä, koettu uudestisyntyminen? Kuinka lapsena saatu kaste suhtautuu siihen? Voiko kristitty syntyä monta kertaa uudesti? Vai onko lapsikaste vain merkki, joka viittaa tulevaan uskoon?

 
Lue lisää (4.393 sanaa) Lähetä kommentti
Kommentteja (21)

Pannenberg -lukupiiri

 Lähetä artikkeli sähköpostitse ystävälle Näytä tulostettava versio 
Sivuston tiedotuksetSivustolla alkaa kesäkuussa lukupiiri, jossa luetaan Wolfhart Pannenbergin systemaattisen teologian yleisesitystä Systematic Theology. Pannenbergin teos on yksi arvostetuimpia ja luetuimpia moderneja kokonaisesityksiä, joten hänen kauttaan on hyvä tutkia kristillisen totuuden eri ulottuvuuksia. Kiinnostuneet voivat ilmoittautua mukaan foorumin puolella.
 
Lue lisää (1 sanaa) Lähetä kommentti
Kommentteja (0)

Tunnustus, omantunnonvapaus ja laki

 Lähetä artikkeli sähköpostitse ystävälle Näytä tulostettava versio 
Usko ja oppi

Suomen evankelis-luterilainen kirkko elää murrosaikoja. Kun kirkko vuonna 1986 päätti avata pappisviran naisille, hyväksyi se samalla ponnen, jonka tarkoituksena oli taata kirkon muuttunutta virkateologiaa vastustaville oikeus toimia kirkon virassa ja useissa seurakunnissa päädyttiin toteuttamaan työvuorojärjestelyitä tämän ponnen toteuttamiseksi. Vuonna 2006 kuitenkin piispainkokous piispa Mikko Heikan työryhmän valmistelun perusteella antoi lausunnon, jota tulkittiin niin, että työvuorojärjestelyistä on tehtävä loppu. Tiukentunut linja on ajanut vuoden 1986 kirkolliskokousta edeltävän virkateologian kannattajat ahtaalle kirkossa, ja ristiriitoja on selvitelty oikeusistuimia myöten. Tämän artikkelin tarkoitus on luoda katsaus siihen, missä kirkossa tällä hetkellä mennään: mitä oikeusprosesseja on meneillään ja mitkä tekevät kirkon tiukentuneen linjan juridisesti ongelmalliseksi.

 
Lue lisää (1.464 sanaa) Lähetä kommentti
Kommentteja (5)

Vatikaani: Luojan, Lunastajan ja Pyhittäjän nimeen toimitetut kasteet eivät ole päteviä

 Lähetä artikkeli sähköpostitse ystävälle Näytä tulostettava versio 
Usko ja oppiVatikaanin Uskonopin kongregaatio on ottanut kantaa "Luojan, Lunastajan ja Pyhittäjän" nimeen toimitettujen kasteiden pätevyyteen. Erikoisista tempauksistaan tunnettu kohupappi Markku Suokonautio on kastanut muutamia lapsia Lapuan Hiippakunnassa näillä kastesanoilla. Vaikka hiippakunnan tuomiokapituli kielsi käyttämästä muutettuja kastesanoja ja muistutti papin velvollisuudesta pitäytyä kirkkokäsikirjaan, se totesi jo toimitetut kasteet päteviksi, koska niiden yhteydessä oli luettu kristillinen uskontunnustus.

Roomalaiskatolisen kirkon Uskonopin kongregaatio on nyt ottanut virallisesti kantaa kastesanoihin sille tehtyjen kyselyiden vuoksi. Suokonaution käyttämiä sanoja on ilmeisesti käytetty myös joissakin Pohjois-Amerikan kirkoissa. Uskonopin kongregaation vastauksen mukaan Suokonaution käyttämillä sanoilla toimitettu kaste ei ole pätevä. Kysymykseen, pitäisikö näin kastetut lapset kastaa uudestaan, uskonopin kongregaatio vastasi: Kyllä.
 
Lue lisää (564 sanaa) Lähetä kommentti
Kommentteja (8)

Kirkko ja nuoret miehet

 Lähetä artikkeli sähköpostitse ystävälle Näytä tulostettava versio 
VastapääkirjoituksetHelsingin sanomien NYT-liitteessä on mielenkiintoinen juttu Tampereen vapaa-ajattelijoiden eroakirkosta.fi -palvelusta. Haastattelut kuvaavat minusta hyvin sitä, mitä moni teknisesti suuntautuneista nuorista miehistä kirkosta ja uskonnosta ajattelee. Pojat kaipaavat faktoja ja intellektuaalista maailmanselitystä. Niitä he löytävät ateistisesta uskontokritiikistä.


 
Lue lisää (237 sanaa) Lähetä kommentti
Kommentteja (25)

Henkilöseurakunnat pelottavat ja houkuttavat

 Lähetä artikkeli sähköpostitse ystävälle Näytä tulostettava versio 
Usko ja oppi

Kotimaa uhrasi uusimmassa numerossaan runsaasti sivutilaa henkilöseurakunnille, aiheelle jota ovat käsitelleet syksyn aikana niin Helsingin sanomat kuin piispa Mikko Heikka. Olin viime viikolla Perustan teologisella opintopäivällä työpajassa, jossa pohdittiin myös henkilöseurakunnan luonnetta ja mahdollisuuksia. Ovatko henkilöseurakunnat kirkon tulevaisuuden toivo, vai kenties viimeisin vaihe ennen lopullista hajoamista?

 
Lue lisää (569 sanaa) Lähetä kommentti
Kommentteja (15)
 Copyright © 2010 uskojarukous.net
 Artikkelien tekijänoikeudet kuuluvat niiden kirjoittajille.
Moottorina toimii Geeklog 
Sivu luotu 0,17 sekunnissa