Lähetä artikkeli  :  Kalenteri  :  Laajennettu haku  :  Sivuston tilastot  :  Hakemisto  :  Foorumi  :  Linkit  :  Äänestykset  :  Käyttäjätiedot  
    uskojarukous.net Klassisen kristinuskon puolesta    
Laajennettu haku  
Aihepiirit
Etusivu
Usko ja oppi (24/0)
Rukous ja uskonelämä (9/0)
Vastapääkirjoitukset (20/0)
Kirjallisuus (4/0)
Sivuston tiedotukset (7/0)
Käyttäjän toiminnot
:

:

Luo uusi käyttäjätunnus
Oletko unohtanut salasanasi?
Tapahtumat
Ei tulevia tapahtumia
 Tervetuloa sivustolle uskojarukous.net
 tiistai, 07 helmikuu 2012 @ 05:16

Äiti Maria Normanbyläinen: Kirkas pimeys

    
perjantai, 06 tammikuu 2006 @ 17:03
Kirjoittaja: Birgitta
Katselukertoja 2.115
Kirjallisuus

"Kirkas pimeys" (Kirjaneliö, 1988) on kirjekokoelma, jonka runkona ovat Englannissa toimivan Normanbyn ortodoksisen naisluostarin edemenneen igumenian, äiti Maria Normanbyläisen lyhyt elämäkerta sekä katkelmat hänen eri puolille maailmaa kirjoittamista kirjeistään.



Äiti Maria oli alun perin sveitsiläisen metodistiperheen tytär Lydia Gysi, joka aikuiseksi kasvettuaan halusi löytää Jumalan omalla tavallaan. Monien vaiheiden jälkeen hän tutustui Ranskassa ortodoksuuteen ja myöhemmin liittyi ortodoksiseen kirkkoon. Samanaikaisesti hän opiskeli Baselissa yliopistossa teologiaa ja filosofiaa ja lopulta väitteli filosofian tohtoriksi. Tämä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi; hän koki saaneensa luostarikutsumuksen ja muiden vaihtoehtojen puuttuessa siirtyi Englantiin West Malingin anglikaaniseen benediktiiniyhteisöön, joka otti ystävällisesti vastaan ulkopuolisen ortodoksin.

West Malingissa Lydia vihittiin nunnaksi ja hän siellä hän myös tapasi tulevan äiti Teklan sekä sisar Katherinen. Myöhemmin sisaret saivat haltuunsa omat tilat, pääsivät Ekumeenisen patriarkaatin jäseniksi sekä kykenivät järjestämään toimintansa, tosin köyhissä ja puutteellisissa olosuhteissa. Äiti Maria vihittiin igumeniaksi. Kaiken aikaa äiti Maria teki käännös- ja kirjoitustöitä sekä oli yhteydessä tuttaviinsa ja ystäviinsä.

Teoksen alussa oleva sisar Teklan toimittama elämäkerta valottaa lukijalle äiti Marian elämän sekä Normanbyn luostarin kontekstia; ajoittain se myös pyrkii selittämään, mistä kaikesta oikein on kysymys. Elämäkerran lukeminen auttaa ymmärtämään varsinaista tekstimateriaalia eli äiti Marian kirjeitä. Kirjeet käsittelevät pyhien yhteyttä, mieltä, ortodoksista uskoa, rukousta ja vastausta, luostarielämää, maailman hylkäämistä, rakkauden työtä, päätepistettä, kuolemaa ja kirjoittamista. Kirjekokoelma koostuu katkelmista; jotkut katkelmat ovat vain muutaman lauseen pituisia.

Äiti Marian kirjeiden perussävy on lohdullinen. Hänen mukaansa Jumala on rajaton rakkaus, eikä ihminen voi koskaan joutua lopullisesti pois Jumalan ja pyhien rakkauden yhteydestä. Mitään tarkkoja määritelmiä äiti Maria ei kuitenkaan tee, koska hän on ehdottoman apofaattisen teologian kannattaja. Tämä tarkoittaa sitä, että Jumalaa ei voi kuvata loppuun asti; ihmiset elävät mystisessä "tietämättömyyden pilvessä".

Kirjeet on kirjoitettu 1950- ja 1970 -lukujen välillä. Ajallisen jatkumon pituudesta huolimatta niiden sisältö ja sävy pysyvät samantyyppisinä. Äiti Marian kirjeitä lukiessa ei tarvitse olla ortodoksi, teologi tai filosofi, vaikka äiti Maria itse oli kaikkia näitä. Lukijalta vaaditaan vain sydäntä tuntea ja nöyryyttä oppia se, mitä teksti tarjoaa.
 
Aiheeseen liittyviä linkkejä

Artikkelien asetukset

Äiti Maria Normanbyläinen: Kirkas pimeys | 2 kommentti(a) | Luo uusi käyttäjätunnus
Oheiset kommentit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä.
Äiti Maria Normanbyläinen: Kirkas pimeys
Kirjoittaja: Justinos on perjantai, 06 tammikuu 2006 @ 17:24
Kiitoksia kirja-esittelystä, Birgitta. En olekaan tuota kirjaa lukenut. Onko se mielestäsi enemmän elämänkerrallinen teos, vai suorempaa hengellistä ohjausta hieman Valamon vanhuksen kirjeitä -tyyliin? Pitää katsoa jos joskus tulee käsiin :)
Äiti Maria Normanbyläinen: Kirkas pimeys
Kirjoittaja: Birgitta on perjantai, 06 tammikuu 2006 @ 17:53
Kysymys kirjan tyylistä on hyvä, Justinos. Olen lukenut myös mainitsemasi isä Johanneksen kirjeistä kootut Valamon vanhuksen kirjeet, jotka siis ovat henkilökohtaista hengellistä ohjausta tietylle vastaanottajalle. Näistä kirjeistä koottu kirja on toimitettu siten, että ohjaava sävy on säilynyt ja "tunnelmointi" on jätetty hyvin vähiin.

Äiti Marian kirjeet ovat edellistä enemmän omaelämäkerrallisia ja yleisluontoisia ortodoksisen kirkon opetusta esille tuovia. Henkilökohtaiset viittaukset on pääosin karsittu pois, esimerkiksi kirjeiden tervehdyksiä ei ole otettu mukaan teokseen. Kirjeet on toimitettu katkelmina eikä pääsääntöisesti kokonaisina kirjeinä kuin taas Valamon vanhuksen kirjeissä on tehty.
 Copyright © 2012 uskojarukous.net
 Artikkelien tekijänoikeudet kuuluvat niiden kirjoittajille.		 Moottorina toimii Geeklog 
Sivu luotu 0,07 sekunnissa